Kestävä kehitys päiväkodissa - Keke-opas

Keke päiväkodissa - Kestävän kehityksen opas on osa 4V-hanketta, jossa ovat mukana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Kierrätyskeskus. Hankkeen tavoitteena oli edistää ja tukea yhteisöllisyyttä ja kestävää elämäntapaa. Keke-opas kertoo käytännönläheisesti päiväkodin kestävän kehityksen työstä. Kuinka järjestää arkitoimet, osallistaa lapset sekä huomioida kestävä kehitys kasvatustyössä.

Esikoulun Lukuhöperö-passi

Esikoulun Lukuhöperö-passi on kehitetty Lukuinto-hankkeessa kirjallisuuskasvatuksen työkaluksi. Työkalua, sen käyttöä ja sen materiaaleja esitellään tarkemmin Oulun kaupunginkirjaston verkkosivuilla. 

Lukupassin tavoite on lasten ja vanhempien yhteisen lukuinnostuksen syntyminen ja tukeminen. Tavoitteena on myös alkavan lukutaidon tukeminen sekä erilaisten lukutaitojen kehittyminen.

Lukuhöperö-lukupassi suoritetaan yhdessä muiden eskarilaisten, eskarin aikuisten ja vanhempien kanssa. Aikuiset lukevat kirjoja ja lapset nauttivat kuuntelusta. Passiin luetaan yhteensä kahdeksan (8) kirjaa.

Jokaisen kirjan lukemisen jälkeen tehdään kirja-arvostelu ja tehtäviä. Aikuiset valitsevat lapsen kanssa kirjaan sopivat tehtävät.

Jos lapsi osaa jo lukea, voi suorittaa lisäksi Lukuhöperön Osaan jo lukea! -passin.

Materiaaleja: (lisää materiaaleja Lukuhöperön omilla verkkosivuilla)

Lukuhöperön kirjalista

Lukuhöperö-passi

Lukuhöperön kunniakirja

Tulostettavat tunnetarrat

Tunnetarrat ovat Suuri lukuseikkailu 2017 -kampanjan materiaaleja, jotka ovat vapaasti ladattavissa netistä. Suuri lukuseikkailu -kampanja on suunnattu kouluikäisille lapsille, mutta tunnetarrat toimivat mainiosti myös varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen kontekstissa. Niiden avulla voidaan käsitellä esimerkiksi tunnetaitoja monin eri tavoin.

Tunnetarrojen esittely

Tulostettavat tunnetarrat

Leikkipankki

Leikkipankki on materiaalipankki, johon on kerätty leikkejä ja vinkkejä hauskaan yhdessäoloon kaikenikäisille. Sivuston hakukenttiin syötetään haluttu ikäryhmä, ryhmän koko, leikkityyppi, leikin kesto, leikkitilan koko ja leikin tavoitteet.

Leikkipankki löytyy Leikkipäivä-sivustolta. "Leikkipäivä edistää leikkiä monin tavoin, kuten jakaa monipuolista leikkitietoutta, kerää leikkiperinnetietoa ja kannustaa ihmisiä heittäytymään leikin vietäväksi."

Kulttuurin vuosikello

Kulttuurin vuosikello on runsas materiaalipankki, joka tarjoaa opetusmateriaalia teemoittain tai kuukausittain.

Sivustolla sanottua:

"Kulttuurin vuosikello on kulttuuriperinnön ja kulttuurisesti kestävän kehityksen vapaasti käytössä oleva materiaalipankki kouluille, päiväkodeille ja kaikille muille kasvatus- ja opetusalojen toimijoille. Keräämme teemoihimme (paikallisuus, moninaisuus, kansainvälisyys, uskonnot ja katsomukset, taide ja luovuus, rakennus- ja luonnonperintö, perinteet ja sukupolvien välisyys) liittyen palveluun koko maan laajuisesti opetusmateriaaleja ja tuomme ne sinun käyttöösi."

Lapsen oikeudet toiminnallisesti varhaiskasvatuksessa

Lapsen oikeudet toiminnallisesti varhaiskasvatuksessa -opas on opinnäytetyö, joka on osa Unicefin valtakunnallista Lapsen oikeudet toiminnallisesti! -hanketta. Opas tarjoaa kasvattajalle työkaluja käsitellä lapsen oikeuksia erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla, leikin ja ilmaisun kautta.

Opas sisältää yhteensä kuusi työpajaa, joista kukin käsittelee jotakin lapsen oikeutta. Kunkin työpajan esittelysivulla on esillä YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen artikla, johon kyseinen työpaja liittyy. Teemat liittyvät varhaiskasvatusikäisen lapsen arkeen. Oppaan aiheet ja sisällöt on suunniteltu erityisesti esikouluikäisille lapsille, mutta toimintaa on mahdollista soveltaa myös nuoremmille lapsille.

"Lapsen oikeudet toiminnallisesti! on Suomen UNICEF ry:n, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Rauhankasvatusinstituutti ry:n ja Ihmisoikeudet.netverkkosivuston yhteishanke, jonka tarkoitus on kouluttaa kasvatusalan ammattilaisia ja vapaaehtoisia opettamaan lapsen oikeuksia käyttäen hyväksi draamapedagogista lähestymistapaa."

Oppaassa käytetään Unicefin Löydä oikeudet -materiaalia.

Aiheeseen liittyvää materiaalia Unicefin sivuilta, ilmaiseksi ladattavissa. Mm. Compasito - Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja ja Lasten oikeuksien julistesarja.

Tasa-arvoinen varhaiskasvatus

Varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa varhaiskasvatuksen henkilöstön edistämään tasa-arvoa. ”Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja kehitetään siten, että ne vahvistavat yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Tämä mahdollistaa perinteisten sukupuolistereotypioiden rikkomisen.” (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 32.)

Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -sivustolla on runsaasti materiaalia tasa-arvon ja sukupuolisensitiivisyyden aihealueiden käsittelyyn varhaiskasvatuksessa.

• Kieli ja vuorovaikutus -osiossa perehdytään laulujen ja lorujen välittämiin sukupuolikuviin, myönteiseen kohtaamiseen, kielenkäyttöön ja väreihin.
• Minä ja kulttuuri -osiossa luodaan yleiskatsaus tasa-arvotyön periaatteisiin.
• Toiminta ja arki -osio käsittelee ystävyyssuhteita, arjen askareita, draamakasvatusta, kiusausta ja lasten tasa-arvoista huomiontia.
• Tilat ja välineet -osio käsittelee päiväkodin materiaalisten edellytysten - tilojen ja välineiden - vaikutusta lasten leikkeihin sekä leikkikokoonpanoihin. Osiossa pohditaan myös ryhmäjakoja ja melutason hallintaa. Lisäksi käsitellään roolivaatteiden merkitystä sekä leikin tarjoamia mahdollisuuksia erilaisiin rajanylityksiin.

100 oivallusta mediareppuun

100 oivallusta mediareppuun on Oivalluksia eskarista -hankkeen materiaalipankki varhaiskasvatuksen mediakasvatukseen.

Oivalluksia eskarista verkkosivuilla sanottua:

"Materiaali kokoaa yhteen pienen osan Helsingin varhaiskasvatuksessa yhdessä oivallettua ja kokeiltua. Materiaali sisältää sata pienempää ja suurempaa Oivallusta arjen oppimisesta ja osallisuudesta uutta VASUa toteuttaen.

Materiaali on jaoteltu uuden VASUn oppimisen alueiden mukaisesti. Toivomme sen innostavan jokaista pienten lasten kanssa toimivaa kasvattajaa ja opettajaa sekä antavan uusia ideoita, näkökulmia ja työkaluja mediakasvatuksen ja digivälineiden käytön nivomiseen luontevaksi osaksi oman lapsiryhmän toimintaa.

Pienet lapset oppivat toiminnallisesti: tutkien, liikkuen,  leikkien ja itseä ilmaisten – myös digitaalisessa mediakulttuurissa!"

Lukuja liikkuen, tavuja touhuten

Lukuja liikkuen, tavuja touhuten on alkuopetuksen, esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen materiaalipankki toiminnalliseen opetukseen.

Materiaalipankin etusivulla sanottua:

"Lukuja liikkuen, tavuja touhuten on Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ELY-keskuksen rahoituksella syntynyt, valtakunnalliseen Liikkuva koulu -ohjelmaan kuuluva hanke. Lukuja liikkuen, tavuja touhuten antaa vinkkejä ja välineitä siihen, miten varhaisia oppimisvalmiuksia sekä esi- ja alkuopetuksen äidinkieltä ja matematiikkaa voidaan opettaa ja oppia liikkumalla."

Meriseikkailu - laaja-alainen oppimiskokonaisuus esiopetukseen

Meriseikkailu - laaja-alainen oppimiskokonaisuus esiopetukseen. Eheytettynä mm. liikuntaa, matematiikkaa ja äidinkieltä. Mukana myös merirosvodiplomi!

Toiminnallisia harjoitteita fonologisen tietoisuuden kehittämiseksi

Toiminnallisia harjoitteita fonolofisen tietoisuuden kehittämiseksi. 

Lähde: Henriikka Jussila, ”Vaikeeta ja kivaa leikkiä” – Toiminnalliset harjoitteet lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tukena. Tampereen yliopisto 2015.

1. Vaihda paikkaa (kirjain-äänne-vastaavuus ja alku- ja loppuäänteen tunnistaminen)

Oppilaat istuvat piirissä ja saavat kirjainkortteja eteensä. Kirjainten ei tarvitse olla samoja kaikilla. Jokaista kirjainta on oltava useammalla kuin yhdellä oppilaalla. Kirjaimia vastaavat äänteet käydään läpi ennen aloittamista.

Opettaja sanoo äänteen ja ne oppilaat, joiden edessä on vastaava kirjainkortti, vaihtavat paikkaa. Muutaman kierroksen jälkeen opettaja sanoo kokonaisen sanan, ja alkuäänteen mukaan vaihdetaan paikkaa.

Harjoitetta voidaan käyttää myös loppuäänteen tunnistamiseen. Voidaan myös leikkiä niin, että sanan sanoja on joku oppilaista Hedelmäsalaatti-leikin mukaan. Tällöin paikkoja on yksi vähemmän kuin leikkijöitä.

Tarvittavat materiaalit: Istuinalustat (tuolit piirissä) ja kirjainkortit.

2. Kirjainmatkustus (kirjain-äänne-vastaavuus ja alku- ja loppuäänteen tunnistaminen sekä vokaalin pituuden tunnistaminen)

Luokkaan sijoitetaan kirjaimia tai kirjainyhdistelmiä. Oppilaiden taitotasosta riippuen kirjaimet voivat olla isoja tai pieniä. Kirjainlappujen tulee näkyä helposti.

Opettaja kysyy, mikä on ensimmäinen tavu esim. sanassa uusi. Oppilaat matkustavat oikean kirjaimen tai kirjainyhdistelmän luo. Sovitaan, kuka tuo lapun taululle. Lappuja voidaan käyttää esim. sanojen kirjoittamiseen taululle harjoitteen lopuksi.

Harjoittelua voidaan toteuttaa myös pareittain, jolloin se on aktivoivampi. Voidaan liikkua hyppien, ryömien tms. ja leikki voidaan toteuttaa myös liikuntasalissa.

Tarvittavat materiaalit: kirjainlaput ja sanalista esim. uusi (1. tavu), aasi (1.tavu), usea (1. tavu), asia (1.tavu), Eetu (1.tavu), esine (1.tavu) jne.

3. Joen ylitys (kirjain-äänne-vastaavuus, alku- ja loppuäänteen tunnistaminen, vokaaline pituuden tunnistaminen ja äänteiden yhdistely)

Lattiaan merkitään ranta ja sen vastaranta, joiden välillä on kivinä kirjainlappuja. Mukana voi olla useita samoja kirjaimia, mutta myös vaikeampia kirjaimia. Vähintään yhden jalan on mahduttava lapulle.

Opettaja sanoo sanan, jonka mukaan oppilaat yrittävät löytää oikeat kirjaimet päästäkseen vastarannalle. Jokainen saa selvittää sanan omalla vuorollaan. Vain sanan mukaisiin kirjaimiin saa astua. Sanat voivat olla myös nimiä, joilloin mukana tulee olla isoja kirjaimia.

Oppilaille voidaan jokaiselle sanoa oma sana oman taitotason mukaisesti.

Tarvittavat materiaalit: kirjainlaput, joiden kiinnitykseen sinitarra tai teippi, sanalista ja rantojen merkit.

4. Tavuhyppely (tavumäärän laskeminen, ensimmäisen tavun tunnistaminen)

Oppilaat ovat peili-leikin kaltaisessa muodostelmassa. Peilinä oleva oppilas seisoo kasvot toisiin päin ja hänellä on kuvakortteja.

Seinän luona oleva oppilas sanoo kuvaa vastaavan sanan ja muiden oppilaiden tulee taputtaa ja laskea yhdessä tavut. Sen jälkeen tunnistetaan ensimmäinen tavu. Oppilaat hyppäävät tavumäärän mukaisesti kohti peiliä. Ensimmäisenä seinän luo päässyt, saa sanoa seuraavan sanan.

Tarvittavat materiaalit: kuvakortit esim. Papunetistä.

5. Selkäkirjaimet (kirjain-äänne-vastaavuus, tavumäärän laskeminen, äänteiden yhdistely)

Tuoleja tai istuinalustoja jonoon oppilasmäärän mukaisesti. Harjoitellaan piirtämään open johdolla kirjaimia ilmaan.

Opettaja näyttää jonon viimeiselle oppilaalle kirjaimen, joka piirtää sen edellä istuvan selkään.Viesti kulkee näin eteenpäin kohti jonon ensimmäistä, joka sanoo kirjaimen ääneen. Kirjain kirjoitetaan taululle. Ensimmäinen siirtyy viimeiseksi jonossa ja opettaja näyttää seuraavan kirjaimen. Kirjoitetuista kirjaimista muodostuu lopulta sana, joka luetaan yhdessä. Opettaja voi pyytää kirjaimen kirjoittajaa laittamaan tavuviivan aina tavun  jälkeen.

Tarvittavat materiaalit: tuolit tai istuinalustat, taulu, kirjainkortit.

6. Alkutavupelit (kirjain-äännevastaavuus, alkuäänteen tunnistaminen, vokaalin pituuden tunnistaminen, äänteiden yhdistely)

Kaksi pelivariaatiota, muistipeli ja korttirivi (voit keksiä näille omat nimitykset)

Molemmissa peleissä tunnistetaan ensin kaikki kuvakortit. Muistipelissä kortit sekoitetaan ja jaetaan osallistujille kuva- ja tavupuoli alaspäin (kuvakorit omalle puolelle ja tavukortit omalleen). Korttirivissä kuvat jaetaan oppilaiden kesken ja ne järjestetään riviin oppilaan eteen. Alkutavukortit ovat pinossa pelaajien keskellä.

Muistipelissä oppilas nostaa kuvakortin ja tavukortin ja lukee tavun ääneen. Jos alkutavu sopii hänen kuvaansa, saa oppilas pitää parin.

Korttirivissä jokainen nostaa tavupinosta päällimmäisen kortin ja katsoo sopiiko se omiin kortteihin. Jos sopii, saa kortin laittaa oman kuvakortin päälle.

Tarvittavat materiaalit: kuva- ja alkutavukortit. Opiskeltavat sanat voivat olla juuri käsitellystä aapisen kappaleesta tai muutoin käsitellystä teemasta (LPP-menetelmä).

7. Ongintapeli (kirjain-äännevastaavuus, alkuäänteen tunnistaminen, tavumäärän laskeminen, vokaalin pituuden tunnistaminen, äänteiden yhdistely ja äänteiden erottelu)

Äänteiden yhdistely: Istutaan piirissä, jokainen saa ongen. Kalat sijoitetaan piirin keskelle kirjainpuoli näkyviin. Kalojen alle voidaan laittaa sininen kartonki kuvaamaan vettä.

Äänteiden yhdistely: opettaja sanoo jokaiselle oppilaalle äänteen vuorotellen. Oppilas onkii äännettä vastaavan kirjaimen ja laittaa kaikkien nähtäville. Ongitut kirjaimet luetaan yhdessä. Seuraavan oppilaan onkima kirjain laitetaan edellisen perään ja muodotuva sana luetaan, kun uusia kirjaimia ongitaan. Lopuksi sana luetaan yhdessä.

Vokaalin pituuden tunnistaminen ja äänteiden erottelu: Oppilaat ovat pareina. Opettaja sanoo parille kahden äänteen tavun. Pari pohtii, mitä kirjaimia pitää onkia. Molemmat onkivat yhden. Kirjaimista muodostetaan tavu, jonka perään esim. pyyhekumi tavuviivaksi. Toinen pari onkii seuraavan tavun kirjaimet ja muodostunut sana luetaan ja taputetaan yhdessä.

Tavumäärän laskeminen: Muodostunut sana kirjoitetaan ja tavut ympyröidään ja lasketaan.

Alkuäänteen tunnistaminen: Opettaja sanoo jokaiselle oppilaalle taitotasoon sopivan sanan, jonka alkuäännettä vastaavia kirjaimia oppilas onkii.

Loppuäänteen tunnistaminen: Oppilas onkii loppuäännettä vastaavan kirjaimen.

Tarvittavat materiaalit: Onkia ja kaloja (esim. oksia ja magneettipaloin varustettuja laminoituja kaloja, tai ongessa lanka, jossa kiinni taulumagneetti ja kaloissa paperiliitin).

8. Robottiääni ja ihmissana (kirjain-äännevastaavuus, ensimmäisen tavun tunnistaminen, vokaalin pituuden tunnistaminen, äänteiden yhdistely, äänteiden erottelu ja äänteen ja tavun poistaminen sanasta)

Robottiäänileikki: Oppilaat seisovat rivissä ja jokaisella on oma kirjainlappu, jota ei näytetä toisille.

Ihmissanaleikki: Oppilaat ovat aluksi piirissä ja jokaisella on oma kirjainlappu esim. maalarinteipillä kiinni paidassa -> kaikkien tulee nähdä toistensa kirjaimet.

Robottiääni – toteutus: Kaikki sanovat vuorollaan omaa kirjaintaan vastaavan äänteen, yritetään tunnistaa, mikä sana näistä äänteistä muodostuu. Harjoitteessa kiinnitetään huomiota suun asentoon ja kielen paikkaan äännettäessä.

Ihmissana: Jokainen sanoo omaa kirjaintaan vastaavan äänteen. Opettaja sanoo ensimmäisen tavun ja oppilaat miettivät, ketkä oppilaat kuuluvat tavuun, eli keillä on tavua vastaavat kirjaimet paidassaan. Kyseiset oppilaat menevät oikeaan järjestykseen. Opettaja sanoo toisen tavun ja se muodostetaan kuten ensimmäinen. Tämän  jälkeen opettaja kysyy, mikä on ensimmäinen tavu ja mikä on toinen tavu. Taputetaan koko sana ja kuunnellaan samalla, mikä sana tavuista muodostuu.

Äänteen ja tavun poistaminen sanasta: Opettaja sanoo tavun ja ne oppilaat, jotka kuuluvat kyseiseen tavuun, menevät kyykkyyn. Mietitään, mitä sanasta jää jäljelle. Poistetaan myös yksittäistä äännettä vastaava kirjain ja mietitään, mitä sanasta silloin jää jäljelle.

Huom. tavurajaa voidaan kuvata esim. tuolilla oppilastavujen välissä.

Tarvittavat materiaalit: Kirjainlappuja ja maalarinteippiä.

Tutkien ja tuumaillen - esiopetuksen matematiikkaa syksystä kevääseen

Tutkien ja tuumaillen - esiopetuksen matematiikkaa syksystä kevääseen on esiopetuksen materiaalipaketti, joka tukee matematiikan opetusta koko esiopetuksen lukuvuoden ajan.

Materiaalipaketin johdanto sanoo näin:

"Toimien ja tuumaillen -materiaali

• tarjoaa loogisesti etenevän rungon esiopetuksen matematiikan sisältöjen opettamiselle
• luo vuosikellomallin, jonka pohjalta esiopetuksen matematiikan keskeiset aiheet voidaan opiskella kiireettömästi ja lapsen omiin oivalluksiin perustuen
• antaa runsaasti esimerkkejä ja ideoita matematiikan toiminnalliseen oppimiseen
• tukee laaja-alaista osaamista ja monipuolista käsitystä matematiikasta
• rakentaa väylää perusopetuksen matematiikkaan
• huomioi monenlaiset oppijat
• auttaa opettajia jäsentämään omaa matematiikan opetustaan sekä huomaamaan tutuissakin leikeissä ja harjoituksissa matemaattisloogisen näkökulman.

Vuosikellon (ks. Kuvio 1, s. 2 ) perusrakenteen laatimisessa on hyödynnetty KM Minna Salmisen pedagogista ajattelumallia. Vuosikellon tarkoituksena on antaa esimerkki siitä, miten esiopetuksen matematiikan eri sisällöt ja aihepiirit voidaan sijoittaa lukuvuoteen. Nyt laaditussa mallissa ovat syyslukukauden teemana loogismatemaattiset taidot, kevätlukukaudella painotus siirtyy lukumääriin ja lukuihin. Tärkeitä oppimisalueita ovat myös työskentelytaidot ja ryhmässä toimimisen taidot.

Teemat ja painotukset sekä niiden toteuttamisen aikataulu muotoutuvat kuitenkin lopulta aina ryhmän tarpeiden mukaan, opetussuunnitelman määrittelemissä puitteissa.

Toivottavasti tämä materiaali innostaa sen käyttäjiä myös itse kehittämään uusia tapoja toteuttaa matematiikan opetusta toimien ja tuumaillen. Mielenkiintoista eskarivuotta matematiikan parissa!

Sari Korhonen, Jaana Pietilä ja Kerttu Ristola"

Mappa.fi - Ulkona oppimisen, ympäristökasvatuksen ja kestävän elämäntavan materiaalipankki

Mappa.fi on ulkonaoppimisen, ympäristökasvatuksen ja kestävän elämäntavan materiaalipankki.

Materiaalipankissa on monipuolista materiaalia eri luokka-asteille varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta aina yläluokille asti. Arjen ekovinkkejä, hauskoja leikkejä (vaikkapa "Kuka pelkää kompostimatoa?" tai "Maa, meri, laiva -leikki" kierrätysversiona) ja ohjeita siihen, miten eri aiheita voi lasten kanssa tutkia.

Materiaalipaketti on niin laaja, että se toimii parhaiten siten, että lapsiryhmän kanssa mietitään ensin yhteinen kiinnostava tutkimuskohde, vaikkapa vesi, jonka perusteella kasvattaja hakee materiaalipaketista vinkkejä aiheen tutkimiseen. Esimerkkinä Veden kiertokulku -materiaalipaketti.

Varhaiskasvatus ja sosiaalinen media

Jo taaperoikäiset käyttävät tablettitietokoneita ja kännyköitä, siksi jokaisen kasvattajan on pysyttävä kärryillä siitä, miten lapset käyttävät mediaa, millaisten mediatuotteiden ympäröimänä he kasvavat ja miten kasvattaja voi tukea lasten turvallista median käyttöä.

Tämä blogi-artikkelini esittelee lyhyesti vuonna 2008 julkaistua ilmaista materiaalipakettia nimeltä "Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa" (ohessa linkki materiaalin pdf-tiedostoon). Materiaalin iästä ei tässä tapauksessa ole haittaa. Tietotekniikka toki muuttuu jatkuvasti, mutta mediaan suhtautumisen ei tarvitse. "Mediakasvatuksen osatekijöiden hallintaa harjoitellaan läpi lapsuuden ja nuoruuden", toteavat tekijät (s. 8). Itse lisäisin vielä, että harjoittelusta hyötyvät aikuisetkin ikään katsomatta (enkä nyt tässä yhteydessä ala paasata valeuutisista).

Lähde: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa (s. 8)

Mediakasvatuksen keskeinen tavoite on kriittinen medialukutaito, joka saavutetaan mediataitoja harjoittelmalla. "Kriittinen medialukutaito tarkoittaa kykyä analysoida, tulkita, luoda, ilmaista, osallistua, kyseenalaistaa ja käyttää mediaa valikoiden omiin ja yhteisiin tarpeisiin." (s. 9). 

Varhaiskasvatusikäisten mediakasvatuksen tavoite on antaa lapsille valmiuksia mediataitoisiksi kansalaisiksi kasvamiseen. Tavoite vaatii, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset pohtivat mm. sitä, 

• mikä on oman työyhteisön näkemys pienten lasten mediankäytöstä ja mediakasvatuksesta?
• miten mediakasvatus toteutuu meillä jo?
• kuinka paljon tiedämme lasta osallistavasta mediakasvatuksesta?
• millaista ohjatun mediakasvatuksen tulisi olla?

Mediakasvatusta voi toteuttaa varhaiskasvatuksessa tavoitteellisesti osana muuta toimintaa. Toiminnan suunnittelussa tulee huomioida mm. se, että

• toiminnan painopisteenä on vuorovaikutus: mediasisällöistä puhuminen, niiden herättämien tunteiden käsittely, kokemusten ja ajatusten jakaminen.
• itse tehdyt mediaesitykset edesauttavat oman ja median toiminnan ymmärtämistä.
• lapsia tulee suojella liian haastavilta mediakokemuksilta.

Materiaalipaketin tekijät muistuttavat, ettei pelkkä teknisten välineiden käyttäminen ei ole laadukkaan mediakasvatuksen tae. (s. 15). Tämä on erinomaisen tärkeä muistus. Joskus vaikuttaa siltä, että medialoikka on suoritettu jo sillä kun luokkaan tuodaan pino tablettitietokoneita. Toki jokainen osaa liu'uttaa sormeaan pitkin näytön pintaa, mutta voidaanko väittää, että mediataidot olisivat silloin hallussa? Osaavathan tämän taidon kissatkin. 

(Kirjoitti Mimi)

Ilon reseptivihko

Tämän blogin tarkoituksena on olla varhaiskasvatuksen reseptivihko, eräänlainen sähköinen materiaalipankki tai arkisto, johon keräämme kiinnostavaa ja kannustavaa materiaalia ympäri internetin. Blogi on julkinen, sillä ehkä materiaalista on iloa muillekin?

Keräämme näitä materiaaleja varhaiskasvattajan työn tueksi yhtä määrätietoisin askelin kuin kuvan nuori neiti (piti keksiä jokin aasinsilta tekstin ja kuvan välillä, sillä kuva oli niin kiva, että halusin sen tähän. T: Mimi).

Lähde: Pixabay / TheVirtualDenise